Pitkästä aikaa taas

Nyt sitten ollaan Essin kanssa kerätty hieman aikaa ja inspiraatiota blogiimme. Kauan on siitä, kun vielä olemme päässeet yhdessä jakamaan toilailujamme…
Tällä välillä on ehtinyt tapahtua kaikenlaista, sekä bloginkin suhteen että ilman. Päätimme nyt tässä yhdessä hieman muistella ja kertailla tapahtunutta postauksen muodossa.

Hiihto-/talviloma sujahtikin nopeasti jo jokin aika sitten. Silloin Essi pääsi nauttimaan kaikkien perheenjäsenten läsnäolosta ja huolenpidosta täysin rinnoin. Kylmä ilma ei jää- ja lumikerroksineen haitannut menoa yhtään.

Kävimme lähes koko poppoon kanssa Sipoon Korvessa metsäretkellä nauttimassa luonnosta ja lomapäivistä. Essi pääsi haistelemaan tuiki tuntemattomia tuoksuja, ja tutkimaan metsän syvyyksiä ja erilaisten eläinten jalanjälkiä. Aika vierähti siellä ollessa nopeasti, vaikka kaikista näyttävimmät kohteet jäivätkin näkemättä. Niitä olisimme voineet löytää kauempaa, toiselta puolelta. Joka tapauksessa metsässä oli mukavaa viettää aikaa eväiden kera. Sitä paitsi siellä, missä päin me suunnistimme, oli myös todella kaunista ja hyvät nähtävyydet, eikä ketään harmittanut jälkeenpäin ollenkaan. Ehkä seuraavalla kerralla voisi etsiä niitä tippukiviluolia yms.

Helmikuun viimeisenä sunnuntaina oli aihetta juhlaan, sillä Essi täytti silloin vuosia. Kaksi vuotta tuli 23.2.2014 viimeinkin täyteen. Vaikea uskoa, että tuo meidän karvakuonomme on joskus ollut vain päivän, tai edes kuukauden ikäinen pikku veijari. Tuntuu että päivästä, jolloin Essi ensimmäisen kerran astui sisään taloomme, olisi vain vähän aikaa.

Kahden vuoden aikana Essi on ehtinyt kasvaa ja kehittyä huimasti. Temppuvarastoakin ollaan koetettu laajentaa entisestään ja käyttäytymistä kohentaa. Itse asiassa molemmissa ollaan onnistuttu ihan suhteellisen hyvin, vaikka kehitettävää yhä löytyykin…

Essi varmasti järkyttyi siitä, miten pienimuotoisesti sen synttäreitä muistettiin. Bileitä ei valitettavasti järjestetty, vaan muistimme Essiä ihan vain kotioloissa perheen kesken. Lahjaan, korttiin sekä runoon ei auttanut muu kuin tyytyä. Oikeastaan pieni lelu olikin ihan mukava yllätys, ja se on ollut aika kovassa käytössä. Rikki se ei sentään – ihme kyllä – ole ainakaan vielä mennyt. Yleensä Essi saa lelunsa rikki heti viikon sisään, toisinaan siihen menee vain päivä tai jopa alle sen. Kortistakin oli Essi varmasti kiitollinen, sekä runostaan, vaikkei ehkä sitä niin selvästi osaisi ilmaista.

Katseet voi oikeastaan kääntää pois hyisestä talvesta ja siirtää tulevaan kevääseen. Ilma on viimeinkin lämmennyt auringon paistamisen avituksella. Essistäkin kevään tulo on varmasti mukava yllätys. Nyt ei takkiakaan tarvitse käyttää, kuka nyt niin nolo haluaisi olla. Vaikka eihän sitä tiedä, jos suuri lumimyrsky saapuisikin, ja lumitöihin saisi - tai oikeastaan joutuisi ryhtymään.

Lumen alta paljastuva nurmikko houkuttelee Essin lisäksi monia muitakin pihalle leikkimään. Vielä täytyy kuitenkin olla tarkkana, sillä tassujen anturoihin päätyy yllättävän paljon likaa ja kuraa. Essiltä siisteys jää toisinaan huomiotta, jos nyt vain tekee mieli mennä möyrimään ties minne…

Blogi puolestaan on saanut uutta tuulta purjeisiin. Sain innostusta uuden ulkoasun väsäämiseen (mitäs pidätte?) ja minulle tuli samalla jonkin sortin pakkomielle kirjoittaa myös kuulumisia ja ajankohtaisimpia tapahtumia.

Tavoitteenani olisi kirjoitella tänne hieman pitempiä postauksia ja jättää kuvat vähän vähemmälle. Olisi mukava saada mielipiteitänne; onnistuinko nyt ensimmäisellä kerralla tavoitteessani? Muu palaute on myös tervetullutta. :) Lisäksi toiveita ja ideoita saa ehdotella meille, otamme ne iloisesti vastaan. Toiseksi tavoitteekseni asetin aktiivisuuden. En niinkään jokapäiväkymmenenpostausta–aktiivisuutta, vaan Essin kanssa pyrittäisiin kirjoittamaan tänne joka kuukausi. Eli pitkiä, laadukkaita postauksia hieman vähemmän, kuin jossakin tapauksessa lyhyitä, huonoja postauksia joka viikko.