Lunta

Kuvia

Trimmaus

Kuten edellisessä postauksessa jo kerroinkin, Essi oli torstaina trimmattavana. Nyt olikin jo korkein aika, sillä karvaa oli ehtinyt kertyä jo runsaasti.

Tältä Essi näytti vielä torstai-iltäpäivällä ennen trimmaajalle lähtöä:

Ja tältä se näyttää tällä hetkellä:

Karvaa lähti ihan kiitettävästi ja sen kyllä huomaa, ero on aika suuri. Jälkimmäiset kuvat ovat aivan uunituoreita, sillä räpsin ne tänään päivälenkillä. Olin Essistä lenkin jälkeen oikein ylpeä, koska se käyttäytyi mielestäni todella hienosti. Alkumatkasta pari naapuruston pienempää tyttöä tuli tervehtimään Essiä, ja vaikka se vähän aluksi arastelikin, sujui sillä hienosti. Sen jälkeen bongasimme Essin vihamiehen hieman kauempana, mutta Essi hillitsi itsensä yllättävän hyvin. Myöhemmin tuli vastaan todella pieni narttukoira, (en ole varma rodusta , mutta se muistutti tätä koiraa) jonka kanssa Essi tuli hyvin toimeen, vaikka aluksi kumpikaan ei uskaltautunut tulla tervehtimään toista. Ja koko ajan se kulki nätisti vierellä. :)

Syyskuulumisia ja -kuvia

Viime postauksesta onkin kulunut jo pari kuukautta, syvä anteeksipyyntö siitä. Aika on kulunut nyt niin nopeasti, ettei syksyn etenemistä meinaa huomatakaan. Läksyjä, kokeita ja treenejä on ollut viime aikoina sen verran, että blogille ei ole jäänyt laisinkaan aikaa. Nyt on kuitenkin sunnuntai, ja aikaa postauksen kirjoittamiselle. Ajattelin hieman kertoa vain kuulumisiamme ja laittaa parit kuvat.

Essi on suhtautunut syksyyn ihan hyvillä mielin - vaikka eihän se aina ole mukava laittaa sadetakkia lenkille, sehän on tosi nolo. Puut ovat nyt kauneissa syksyn väreissä, ja olemmekin viime aikoina lenkkeilleet ahkerasti metsässä ihailemassa ruskan sävyjä. Alapuolella onkin muutama kuva, jotka räpsin torstaina metsässä, kun satuin ottamaan kännykkäni mukaan lenkille kuvaaminen mielessäni.

Nyt kun katson näitä kuvia, alkaa minua ihan naurattamaan. Nimittäin torstaina Essi kävi trimmaajalla ja näyttää nyt aivan eri Essiltä, kuin oheisten kuvien Essi. Voisin laittaa "Ennen & jälkeen" -kuvia joku päivä tänne blogiin, kunhan saan vain hyviä kuvia trimmatusta Essistä. Tähän mennessä se ei vielä ole onnistunut.

Eilen Essi aloitti agility-kurssin, jälleen kerran. Itse en ollut mukana, enkä tulevaisuudessakaan ole (ainakaan Essin viejänä) omien treenieni takia. Essiä vie siis pikkusiskoni, mutta minun olisi tarkoitus ainakin jossain vaiheessa mennä katsomaan, miten Essillä sujuu. Eilen ainakin oli mennyt hyvin ja Essi oli antanut itsestään kaiken irti. :)

Sitten aivan eri aiheeseen, sillä mietiskelin yhtenä päivänä, jos tekisin Essille oman YouTube-kanavan. Lisäilisin sinne blogiin tulevia videoita, jotta ne toimisivat vähän paremmin täällä blogissa. Viime video, jossa Essi poimii mustikoita, ei nimittäin toimi kovinkaan hyvin. Ensin YouTubeen ladattuna ja sitten vasta blogiin lisättynä video toimisi paremmin. En ole vielä varma kanavan teosta, enkä tee sitä vain yhden videon takia. Tarkoitus olisi kyllä laittaa blogiin tulevaisuudessakin videoita, mutta se riippu myös lukijoiden mielipiteistä. Jos haluatte nähdä lisää videoita Essistä, niin kommentoikaa alapuolelle asiasta! ;)

Eräjormailua

Tällä kertaa ajattelin laittaa teille lähinnä vain muutaman kuvan ja jättää tekstipuolen hiukan pienemmälle, kun viime kerroilla on käynyt päinvastoin. Nämä kuvat ovat siis viime viikonlopulta. Olimme silloin mökillä ja kävimme myös lähistöllä pienellä patikointiretkellä.

Essillä on muuten tällä hetkellä juoksuaika meneillään, nyt neiti alkaa kuitenkin vaikuttaa aikalailla omalta itseltään. :)

Mustikoiden poimintaa

Lupailin edellisessä pikapostauksessa kirjoitella vielä tämän viikon aikana, joten tässä sitä ollaan. :) Ja heti ilman turhempia höpöttelyjä voimmekin kääntää katseemme takaisin kuluneeseen kesään.

Meidän kesään on mahtunut paljon erilaisia menoja, mutta koko perheen suurin yhteinen lomahetki oli varmaankin viikko vuokramökillä.
Jo yli vuoden takaisessa postauksessa "Essi laivakoirana" kerroin vuokranneemme mökin Itä-Suomesta. Tänä kesänä vuokrasimme taas mökin viikoksi, tällä kertaa Keski-Suomesta. Vuokrasimme mökin lähinnä päästäksemme tutustumaan Keski-Suomeen nähtävyyksineen, kun hotelliin on aika vaikea päästä viisihenkisen perheen + koiran kanssa.
Vuokramökki sijaitsi järven rannalla, joten uimaan ja soutamaan pääsi useamman kerran päivässä. Essi ei tälläkään kertaa uskaltautunut uimaan, mutta veneeseen se pääsi useampaankin otteeseen.
Viikko vuokramökillä kului nopeasti, vaikka Essi olikin sen viikon jälkeen aivan poikki.
Siihen eivät kuitenkaan mökkeily loppunut, sillä olemme käyneet aika ahkerasti omalla mökillämme.

Meidän mökkimme ei sijaitse järven rannalla, joten uiminen ja soutaminen ei oikein onnistu yhtä helposti. Siitä huolimatta mökkimme tarjoaa paljon erilaista tekemistä Essille, kuten pihalla oleskelua, pitkiä lenkkejä ja tietenkin mustikanpomintaa! Eihän kesä ole mitään ilman mustikkametsässä käymistä, niin Essikin varmaan tuumaa. Muutkin marjat kelpaavat sille, mutta erityisesti juuri mustikat ovat Essin mieleen. Niitä voi kahmia suuhunsa suoraan pensaasta jokamiehenoikeuksilla, eikä tarvitse miettiä, oliko se sittenkin luvatonta, kuten toisinaan kotipihalla.
Essin mustikanpoimintaa ei kyllä voi kutsua poiminnaksi, sillä se ahmaisee mustikat suuhunsa. Välillä se pitää pienen tauon (jolloin röyhtäyksiltä ei voi välttyä), jonka jälkeen on hyvä jatkaa mustikoiden syömistä.

Koska hyviä kuvia Essistä mustikkametsässä ei oikeastaan ole, päätin laittaa teille pienen videon todisteeksi siitä, kuinka perso se onkaan mustikoille. Videosta näkee hyvin, kuinka Essi hotkii mustikoita, etsii uuden varvun, hotkii lisää jne. En kuitenkaan ole täysin varma toimiiko video kunnolla, sillä se on ensimmäinen video täällä blogissa. Siitä huolimatta toivotan katseluiloa kaikille! :D

(Tässä vaiheessa video toimii todella huonosti, jos ollenkaan, yritän korjata asian niin nopeasti kuin pystyn!)

Mitä meille kuuluu?

Niin, se onkin hyvä kysymys...

Viime postauksen kirjoitimme jo ennen juhannusta, eli pari kuukautta sitten. En yhtään osaa sanoa, miksi väliin jäi näin pitkä aika. Varmaankin johtuen kaikenlaisista kesäkiireistä ja helteestä, jolloin koneen avaamisessa ei ole mitään järkeä. No, nyt kuitenkin suoriuduin kirjoittamaan pikapostauksen, jossa lähinnä ajattelin kertoa, että hengissä ollaan. Yritän vielä tämän viikon sisällä kirjoittaa jostain varsinaisesta aiheesta, tästä tulee nyt vain tällainen pikainen päivitys.

Tosiaan, meille kuuluu todella hyvää. Olemme mökkeilleet niin omalla, tuttujen kuin vuokratullakin mökillä. Essi on päässyt nauttimaan jokaisen perheenjäsenen läsnäolosta ja saanut joka päivä mennä pariin otteeseen takapihalle. Nyt alkaa kuitenkin paluu arkeen, ja aikuisten lisäksi perheemme lapset joutuvat jättämään Essin yksin joka arkipäivä ensi viikon tiistaista lähtien. Silloin alkavat koulut, ja minun tapauksessani 7. luokka! Luokat menivät uusiksi ja sen lisäksi on totuttava uusiin koulurutiineihin.

Tämän ihmeempiä meille ei kuulu, ensi postaukseen ajattelin liittää jopa kuvia :D Älkää suuttuko minulle tästä lyhyestä pikapostauksesta, lupaan kirjoittaa vielä tämän viikon aikana…

Mökkikauden avaus

Olemme kahtena viimeisenä viikonloppuna lähteneet mökillemme juhlistamaan kesän ja loman alkua. Säät ovat suurimmaksi osaksi suosineet, mutta sadekuurojakin on satunnaisesti esiintynyt.
Oli sitten sadetta tai ei, Essi on nauttinut mökkeilystä tapansa mukaan täysin rinnoin. Se on saanut oleskella pihalla lähes koko ajan, ainoastaan hihna ja toisinaan sade rajanaan. Pitkillä lenkeillä olemme kuitenkin käyneet, ja Essi on päässyt tutustumaan aiemmin sille täysin tuntemattomiin paikkoihin.

Laatu on  mitä ihanin...

Tänä viikonloppuna osa perheemme lapsista kävi soutelemassa ja pulahtamassa mökin läheisellä lammella, mutta siltikään Essi ei veteen kaivannut. Päinvastoin! Se oli laiturilla, pääosin sylissä, ja ääntelyidensä perusteella tuntui olevan paniikissa. Joko se vinkui tai haukkui, ihan niin kuin se olisi ollut huolissaan.

Nyt olemme kuitenkin sitten kotiutuneet, Essikin palasi ihan mielellään, vaikka tietenkin se olisi mieluummin halunnut jäädä mökille. Nimittäin meillä on tapana imuroida mökkimme joka kerta ennen kotiin lähtöä, ja Essi on selvästikin tajunnut sen, sillä kun Essi huomasi imurin, se lösähti niille sijoilleen makaamaan eikä ollut kuulevinaankaan mitään. :D


Ps. Vaihdoin ulkoasun, sillä vanha harmaa alkoi kyllästyttämään nyt kun kesäkuukin on koittanut. Aluksi en meinannut saada mitään muuta kuin epäonnistunutta katastrofia aikaan, mutta kyllähän tämä lopputulos ihan miellyttävä on - ainakin minusta. Yläkuva vain on taas pelkästä tekstistä muodostunut, mutta erilaiset fontit ja nuo tassut antavat sille vähän eloa. Kertokaa vain rohkeasti omia mielipiteitänne! :)

Jekku

Sunnuntaina meillä kävi vieraita, ja samalla Essikin sai oman vieraansa. Se nimittäin pääsi tutustumaan Jekkuun, 9 kuukauden ikäiseen jackrusselinterrieriin. Tapaaminen onnistunui yllättävän hyvin, eikä toimeentulon kanssa ollut mitään ongelmia. Pari kerran tai kaksi ne taisivat ärähtää toisilleen, ja taisi Essi aloittaa heti ensi töikseen murisemaan - se tosin johtui siitä, että oli virheellisesti sylissä - ja myös hermoili, kun Jekku halusi tutustua muihinkin perheemme jäseniin. Pikku hiljaa kuitenkin ennakkoluulot haihtuivat, vaikka Jekulla kestikin hieman kauemmin rentoutua leikkiin kutsuvan Essin suhteen. Myöhemmin päivän mittaan ne leikkivät takaa-ajoa pihallamme (Essi jahtasi Jekkua) ja näyttivät toisillensa omia agilitytaitojaan, vaikka keskittyminen herpaantuikin välillä... Kyllähän sitä levätäkin ehti, kun oli niin kuuma, vaikka mieluumminhan ne olisivat varmaan leikkineet koko päivän. :D

Luonto herää

Toukokuu lähestyy päätä huimaavaa vauhtia ja pian se huhtikuukin on jo takana päin. Säät ovat olleet todella ihanteellisia viime päivinä, tänäänkin oli kuuma pelkällä t-paidalla. Kevään tulo näkyy muuallakin kuin mielialassa ja lämpötiloissa, nimittäin luonto alkaa pikku hiljaa heräilemään kunnolla. Puissa näkyy jo paljon hiirenkorvia (ja norkkoja), eikä varmaan mene kauaa, kunnes ne puhkeavat kunnon lehdiksi. Myös ruoho on saanut vehreämpää sävyä ja niin leskenlehtiä kuin valkovuokkoja näkyy siellä täällä. Muurahaisiin, kärpäsiin ja kimalaisiin on tullut törmättyä jo useampaankin otteeseen.

 

Lähtiessämme Essin kanssa lenkille, kaduin sitä, etten ottanutkaan puhelintani mukaan. Kaikialla oli niin ihanan vehreää, että minun oli aivan pakko saada räpsittyä "muutama" kuva. No, lähdin sitten kipinkapin hakemaan puhelintani - Essi hieman hämmentyneenä perässäni sellaisesta edestakaisin ravaamisesta. Mielestäni lähes kaikki ottamani kuvat, täysin epäonnistuneita mukaan laskematta, onnistuivat ihan kelvollisesti :)
Alemmista kuvista huomaa, että Essi rakastaa kiville kiipeilyä ja niillä istuskelua ja tähystelyä, se on varmaan sen lempipuuhaa metsässä :D

Tuntuu kyllä vähän hassulta ajatella, että ihan vähän yli kuukauden päästä on jo koulumme kevätjuhla ja kesäloma alkaa! Sitten Essi pääsee nauttimaan lähes koko perheen läsnäolosta. Niin, ja tuli sitä taas varattua mökki keskikesälle, vähän niin kuin kerroin tässä postauksessa...

Kommenttejanne olisi mukava kuulla, ja laita ihmeessä rasti alapuolelle, jos luit tai edes katsoit kuvat!

Kuulumisia

Kevät on lähtenyt mukavasti käyntiin, ja edennytkin jo aika pitkälle. Mitään ihmeellistä ei kuitenkaan tämän näinkin pitkän postausvälin aikana ole tapahtunut, siksi emme olekaan kirjoitelleet. Ainoastaan noita perustemppuja, kaukokäskyjä, kärsivällisyysharjoitteita ja takapihan agilityrataa ollaan treenailtu. Minä olen lisäksi sairastellut, joten se kruunasi tämän pitkän, mutta vahingossa syntyneen tauon.

Eilen leikimme pihalla ja treenasimme taas sitä agilityä kotitekoisella radallamme. Lenkin aika alkoi pikkuhiljaa lähestyä, joten käytiin aivan talomme lähiympäristössä sijaitsevassa metsässä. Puita oli kaadettu niin paljon, että kulku kävi hieman hankalaksi, mutta päämääräämme lopulta päästiin. Eli kiipesimme suurelle kivelle, tai minimaaliselle kalliolle, tähystelemään maisemia. Essi istahti reunalle ja jäi katselemaan metsikköä rapsutusten kera, eikä takapuolella huriseva moottoritie tuntunut haittaavan.

Jatkoimme ”patikointia” ja Essi löysi tiensä suuren kiven koloon. Odotellessa sen haistelutuokion päättymistä kolossa oli aikaa itsekin vähän kiipeillä kivillä, jota Essikin tykkäsi tehdä, mutta innostuikin enemmän näistä koloista ja muista hajuista.

Matka jatkui ja palasimme hakatulta alueelta takaisin metsän siimeksiin. Polku johti alas, kotiin päin, ja Essi päätti mennä sen hirveällä vauhdilla ja kiireellä nähdessään mustarastaan. Vaikka niitä hyppelehtii meidän takapihallammekin päivittäin, Essi innostui siitä niin, että kiskoi minua koko ajan sinne suuntaan, missä mustarastas oli ollut. Se kuitenkin oli jo lehahtanut lentoon, mutta Essi varmaan luuli näkevänsä sen taas uudelleen.

Kai huomasitte uuden ulkoasun? Mitäs tykkäätte? Entä miten tämä postaus mielestänne onnistui?

Pitkästä aikaa taas

Nyt sitten ollaan Essin kanssa kerätty hieman aikaa ja inspiraatiota blogiimme. Kauan on siitä, kun vielä olemme päässeet yhdessä jakamaan toilailujamme…
Tällä välillä on ehtinyt tapahtua kaikenlaista, sekä bloginkin suhteen että ilman. Päätimme nyt tässä yhdessä hieman muistella ja kertailla tapahtunutta postauksen muodossa.

Hiihto-/talviloma sujahtikin nopeasti jo jokin aika sitten. Silloin Essi pääsi nauttimaan kaikkien perheenjäsenten läsnäolosta ja huolenpidosta täysin rinnoin. Kylmä ilma ei jää- ja lumikerroksineen haitannut menoa yhtään.

Kävimme lähes koko poppoon kanssa Sipoon Korvessa metsäretkellä nauttimassa luonnosta ja lomapäivistä. Essi pääsi haistelemaan tuiki tuntemattomia tuoksuja, ja tutkimaan metsän syvyyksiä ja erilaisten eläinten jalanjälkiä. Aika vierähti siellä ollessa nopeasti, vaikka kaikista näyttävimmät kohteet jäivätkin näkemättä. Niitä olisimme voineet löytää kauempaa, toiselta puolelta. Joka tapauksessa metsässä oli mukavaa viettää aikaa eväiden kera. Sitä paitsi siellä, missä päin me suunnistimme, oli myös todella kaunista ja hyvät nähtävyydet, eikä ketään harmittanut jälkeenpäin ollenkaan. Ehkä seuraavalla kerralla voisi etsiä niitä tippukiviluolia yms.

Helmikuun viimeisenä sunnuntaina oli aihetta juhlaan, sillä Essi täytti silloin vuosia. Kaksi vuotta tuli 23.2.2014 viimeinkin täyteen. Vaikea uskoa, että tuo meidän karvakuonomme on joskus ollut vain päivän, tai edes kuukauden ikäinen pikku veijari. Tuntuu että päivästä, jolloin Essi ensimmäisen kerran astui sisään taloomme, olisi vain vähän aikaa.

Kahden vuoden aikana Essi on ehtinyt kasvaa ja kehittyä huimasti. Temppuvarastoakin ollaan koetettu laajentaa entisestään ja käyttäytymistä kohentaa. Itse asiassa molemmissa ollaan onnistuttu ihan suhteellisen hyvin, vaikka kehitettävää yhä löytyykin…

Essi varmasti järkyttyi siitä, miten pienimuotoisesti sen synttäreitä muistettiin. Bileitä ei valitettavasti järjestetty, vaan muistimme Essiä ihan vain kotioloissa perheen kesken. Lahjaan, korttiin sekä runoon ei auttanut muu kuin tyytyä. Oikeastaan pieni lelu olikin ihan mukava yllätys, ja se on ollut aika kovassa käytössä. Rikki se ei sentään – ihme kyllä – ole ainakaan vielä mennyt. Yleensä Essi saa lelunsa rikki heti viikon sisään, toisinaan siihen menee vain päivä tai jopa alle sen. Kortistakin oli Essi varmasti kiitollinen, sekä runostaan, vaikkei ehkä sitä niin selvästi osaisi ilmaista.

Katseet voi oikeastaan kääntää pois hyisestä talvesta ja siirtää tulevaan kevääseen. Ilma on viimeinkin lämmennyt auringon paistamisen avituksella. Essistäkin kevään tulo on varmasti mukava yllätys. Nyt ei takkiakaan tarvitse käyttää, kuka nyt niin nolo haluaisi olla. Vaikka eihän sitä tiedä, jos suuri lumimyrsky saapuisikin, ja lumitöihin saisi - tai oikeastaan joutuisi ryhtymään.

Lumen alta paljastuva nurmikko houkuttelee Essin lisäksi monia muitakin pihalle leikkimään. Vielä täytyy kuitenkin olla tarkkana, sillä tassujen anturoihin päätyy yllättävän paljon likaa ja kuraa. Essiltä siisteys jää toisinaan huomiotta, jos nyt vain tekee mieli mennä möyrimään ties minne…

Blogi puolestaan on saanut uutta tuulta purjeisiin. Sain innostusta uuden ulkoasun väsäämiseen (mitäs pidätte?) ja minulle tuli samalla jonkin sortin pakkomielle kirjoittaa myös kuulumisia ja ajankohtaisimpia tapahtumia.

Tavoitteenani olisi kirjoitella tänne hieman pitempiä postauksia ja jättää kuvat vähän vähemmälle. Olisi mukava saada mielipiteitänne; onnistuinko nyt ensimmäisellä kerralla tavoitteessani? Muu palaute on myös tervetullutta. :) Lisäksi toiveita ja ideoita saa ehdotella meille, otamme ne iloisesti vastaan. Toiseksi tavoitteekseni asetin aktiivisuuden. En niinkään jokapäiväkymmenenpostausta–aktiivisuutta, vaan Essin kanssa pyrittäisiin kirjoittamaan tänne joka kuukausi. Eli pitkiä, laadukkaita postauksia hieman vähemmän, kuin jossakin tapauksessa lyhyitä, huonoja postauksia joka viikko.

Hiljaista on...

Lähiaikoina on ollut hieman hiljaista, eikä meistä ole oikein mitään kuulunut. Olemme kovin pahoillamme, mutta kiirettä on tupannut tulemaan vähän liiakseenkin. Eli voisi sanoa, että pidämme tässä pientä taukoa, tai ainakin jatkamme tällaista hiljaiseloa jonkin aikaa. Tavoitteenamme on päästä kirjoittelemaan hieman useammin, katsotaan nyt miten onnistuu.

Vaikka lupasin parantaa tapojani, että pysyisin aktiivisena, ei lupaukseni kestänyt kuin hetken verran. Nyt sitten pidämme taukoa, jonka aikana yritän saada innostusta palailemaan. Inspiraatiokin on ollut hieman hukassa, toivottavasti saan sitäkin kerättyä.

Kurkin kuitenkin viikottain tänne blogin puolelle, jos vaikka joku jättää jotakin viestiä, joihin mahdollisesti saan tilaisuuden vastata. Eli täysin toimettomina ei koko ajan olla. ;)

Toivotaan, että tämä tauko kestää vain hetken, ja että innostus ja inspiraatio todellakin palaisivat. En kuitenkaan lupaile vielä yhtään mitään, muistaen nämä aiemmat kerrat... :D

Uusi vuosi, uudet kujeet

Moi!

Nyt on vuosi 2013 jätetty taakse ja 2014 on otettu iloisesti vastaan. Nyt Essi ei tuntunut raketeista välittävän yhtä paljoa kun viime vuonna, jolloin se ihasteli ilotulituksia ikkunoista - makoillen sohvan selkänojalla. Yhäkään Essi ei ollut peloissaan, muttei kuitenkaan nauttinut voimakkaista pamahduksista. Kuvamateriaaliakaan ei oikein tullut otettua.

Vuosi 2013 on sujunut Essin osalta vauhdikkaasti ilman murheita ja huolia. Se on viettänyt vuotta agilityn, temppujen ja leikkien parissa. 

Uudenvuodenlupauksina Essi on vannottanut, että...

1. ...ei jätä lelujaan ympäriinsä...
2. ...ei nappaa sukkia jalasta....
3. ....yrittää vielä kohentaa käytöstään.

Lisäksi lupaamme olla aktiivisempia postausten suhteen =)

Onnellista vuotta 2014!

-Minä ja Essi