Mitä meille kuuluu?

Niin, se onkin hyvä kysymys...

Viime postauksen kirjoitimme jo ennen juhannusta, eli pari kuukautta sitten. En yhtään osaa sanoa, miksi väliin jäi näin pitkä aika. Varmaankin johtuen kaikenlaisista kesäkiireistä ja helteestä, jolloin koneen avaamisessa ei ole mitään järkeä. No, nyt kuitenkin suoriuduin kirjoittamaan pikapostauksen, jossa lähinnä ajattelin kertoa, että hengissä ollaan. Yritän vielä tämän viikon sisällä kirjoittaa jostain varsinaisesta aiheesta, tästä tulee nyt vain tällainen pikainen päivitys.

Tosiaan, meille kuuluu todella hyvää. Olemme mökkeilleet niin omalla, tuttujen kuin vuokratullakin mökillä. Essi on päässyt nauttimaan jokaisen perheenjäsenen läsnäolosta ja saanut joka päivä mennä pariin otteeseen takapihalle. Nyt alkaa kuitenkin paluu arkeen, ja aikuisten lisäksi perheemme lapset joutuvat jättämään Essin yksin joka arkipäivä ensi viikon tiistaista lähtien. Silloin alkavat koulut, ja minun tapauksessani 7. luokka! Luokat menivät uusiksi ja sen lisäksi on totuttava uusiin koulurutiineihin.

Tämän ihmeempiä meille ei kuulu, ensi postaukseen ajattelin liittää jopa kuvia :D Älkää suuttuko minulle tästä lyhyestä pikapostauksesta, lupaan kirjoittaa vielä tämän viikon aikana…

Mökkikauden avaus

Olemme kahtena viimeisenä viikonloppuna lähteneet mökillemme juhlistamaan kesän ja loman alkua. Säät ovat suurimmaksi osaksi suosineet, mutta sadekuurojakin on satunnaisesti esiintynyt.
Oli sitten sadetta tai ei, Essi on nauttinut mökkeilystä tapansa mukaan täysin rinnoin. Se on saanut oleskella pihalla lähes koko ajan, ainoastaan hihna ja toisinaan sade rajanaan. Pitkillä lenkeillä olemme kuitenkin käyneet, ja Essi on päässyt tutustumaan aiemmin sille täysin tuntemattomiin paikkoihin.

Laatu on  mitä ihanin...

Tänä viikonloppuna osa perheemme lapsista kävi soutelemassa ja pulahtamassa mökin läheisellä lammella, mutta siltikään Essi ei veteen kaivannut. Päinvastoin! Se oli laiturilla, pääosin sylissä, ja ääntelyidensä perusteella tuntui olevan paniikissa. Joko se vinkui tai haukkui, ihan niin kuin se olisi ollut huolissaan.

Nyt olemme kuitenkin sitten kotiutuneet, Essikin palasi ihan mielellään, vaikka tietenkin se olisi mieluummin halunnut jäädä mökille. Nimittäin meillä on tapana imuroida mökkimme joka kerta ennen kotiin lähtöä, ja Essi on selvästikin tajunnut sen, sillä kun Essi huomasi imurin, se lösähti niille sijoilleen makaamaan eikä ollut kuulevinaankaan mitään. :D


Ps. Vaihdoin ulkoasun, sillä vanha harmaa alkoi kyllästyttämään nyt kun kesäkuukin on koittanut. Aluksi en meinannut saada mitään muuta kuin epäonnistunutta katastrofia aikaan, mutta kyllähän tämä lopputulos ihan miellyttävä on - ainakin minusta. Yläkuva vain on taas pelkästä tekstistä muodostunut, mutta erilaiset fontit ja nuo tassut antavat sille vähän eloa. Kertokaa vain rohkeasti omia mielipiteitänne! :)

Jekku

Sunnuntaina meillä kävi vieraita, ja samalla Essikin sai oman vieraansa. Se nimittäin pääsi tutustumaan Jekkuun, 9 kuukauden ikäiseen jackrusselinterrieriin. Tapaaminen onnistunui yllättävän hyvin, eikä toimeentulon kanssa ollut mitään ongelmia. Pari kerran tai kaksi ne taisivat ärähtää toisilleen, ja taisi Essi aloittaa heti ensi töikseen murisemaan - se tosin johtui siitä, että oli virheellisesti sylissä - ja myös hermoili, kun Jekku halusi tutustua muihinkin perheemme jäseniin. Pikku hiljaa kuitenkin ennakkoluulot haihtuivat, vaikka Jekulla kestikin hieman kauemmin rentoutua leikkiin kutsuvan Essin suhteen. Myöhemmin päivän mittaan ne leikkivät takaa-ajoa pihallamme (Essi jahtasi Jekkua) ja näyttivät toisillensa omia agilitytaitojaan, vaikka keskittyminen herpaantuikin välillä... Kyllähän sitä levätäkin ehti, kun oli niin kuuma, vaikka mieluumminhan ne olisivat varmaan leikkineet koko päivän. :D